Cheerleading, niin mikä oli?

Peppi: Nyt mua ärsyttää ihan hullusti toi cheerleading-kohu. 

IL kirjoittaa:

Oulun seurakunnan tiedottajan ajatukset cheerleadereista nostivat tällä viikolla kohun. Tiedottajan mielestä cheerleading on seksuaalista hyväksikäyttöä ja cheerleaderit seksiobjekteja. 

- Tietysti naiset saavat heiluttaa pyllyä niin paljon kuin huvittaa ja olla nättejä. Miksi ei? Mutta myös poikien pitäisi saada heiluttaa pyllyä ja tyttöjen pelata jääkiekkoa, olla tyylikkäästi mustelmilla ja ilman hampaita. 

- Niiden tarkoituksena on sulostuttaa jääkiekko-ottelujen tunnelmaa tarjoamalla heteromiehille pyllyä ja tissiä kiivaiden kaukalosessioiden välipaloina,Rebekka Naatus kirjoitti.

Sama asia? -EI

Sitähän tämä just on, tissien ja perseen heilutusta. Oikeesti, opetelkaa ero cheerleadereiden ja lätkäpeli-tanssityttöjen välillä. Oikea cheerleading on URHEILUA, kyllä luit oikein. Kilpacheerleading on vaativa ja fyysinen laji. Se on kaukana tanssimisesta ja huiskien randomista heiluttelusta.
Jaksatko nostaa pääsi yläpuolelle itsesikokoisia ihmisiä? Pystytkö tekemään voltin? Pystytkö hyppäämään maasta ja heittämään molemmat jalat yli vaakatason? Osaatko spagaatin? Pystytkö kannattelemaan kahta ihmistä omilla hartiollasi? Pystyisitkö heittämään ihmisiä monen metrin korkeuteen? Saatko jalkasi niskan taakse? Ja pystytkö kaiken tämän tehtyäsi pitämään edelleen yllä leveän hymyn, puristavan kisapuvun ja iloisen asenteen?

KATSO:

Wake up darling it's December soooooon

Peppi: Päivät ihan liian nopeesti ohi. Tuntuu tosi hassulta että ens viikolla on SM-kisat, vaikka just odotin karsintakisoja! äh, kohta on jouluki jiii. Aa jaa siitä tuli mieleen, että voitais pitää ikään kuin joulukalenteria, jossa ois jokapäivälle joku kiva juttu! (esim. kaveripostauks, kuvapostaus, joku videopostaus...yms.yms.) Oisko kiva idea? Vitsi meillä on jo jouluvalotkin ikkunassa.

Tänää oli tosi peruspäivä koulussa, yheksästä neljään. Kotsaa, musiikkia, matikkaa, äikkää ja maantietoa. Tänään vielä reeneihin (:

before i die....

Ella:

!!!

unelmoin itseni pois todellisuudesta

Ella: Unelmoin täällä jostain aivan mahdottomasta. Mua ahistaa ku mun päässä on n. 8729836,87152 tavoitetta, toivetta. Ja mikä pahinta - ne kaikki tavottelee jollain tavalla täydellisyyttä. Oon ollu aina perfektionisti, oon nyt ja todennäkösesti tuun aina olemaan.
Jos en onnistu jossain en ikinä, ikinä luovuta. Oikeesti. Jos luovutan nii se on vaan hetkellistä ja jatkan jatkan jatkan yrittämistä. En vaan pysty lopettamaan yrittämistä, koska tiiän että musta on siihen. Pakko olla. Vaikka sanoisin ihan sama, ja oon epäonnistunu jossakin, tuun jatkamaan sen yrittämistä jatkossa. Yleensäkin samana päivänä.
Esim tänään. Meillä oli koulussa kuntotestit. Ehkä maailman vähiten mihinkään vaikuttava asia. Sain sellasesta punttien nostamis jutusta 119/120. Olin pettyny. Olin tositositosi pettyny itteeni. Alisuoritin sen, koska tiesin siinä hetkessä heti sen jälkeen että oisin pystyny siihen. Mun ajatukset ei enää pystyny liikkumaan. Itkin, löin mun kaveriakin aika pahasti sen jälkeen, koska en kestäny olla siinä hetkessä enää.
Se oli mulle liikaa.
Heti kotiin päästyäni rupesin tekemään kauheesti kaikenlaisia käsilihaksia niin että mun kädet oli niin tunnottomat että en ees pystyny tarttumaan mihinkään enkä varsinkaan nostamaan. Olin tehnyt siltä hetkeltä kaikkeni sen eestä, että ens kerralla onnistuisin paremmin. Vähän ajan päästä aloitin tekemään noita samaisin lihaksia. Sama tunnottomuus käsiin palasi ja tiesin taas tehneeni kaikkeni, mutta yritin silti jatkaa. Yritin tehä edes yhden punnerruksen, mutta en pystynyt edes siihen. Petyin taas.
Se, että nään jonkun muun onnistuvan jossain samaisessa asiassa, saa mut itteni tuntemaan että pystyisin kans siihen. Ja sitten, kun en onnistu, oon vaan liian pettyny itteeni. En haluis, et joku toinen ois huonompi, haluisin vaan ite olla parempi, tai ees yhtä hyvä kun ennen..

Try to be superstar like everybody else ☮

Peppi: Inhoan itteäni, en saa suutani auki, en pysty pyytämään sitä mitä tarvitsen. Ei voi saada jos ei pyydä. Ja mähän haluan saada. vittu.
Tämän päivän kunnioitin kiireettömyydelle ja löhöämiselle. Neuloin villasukkia ja lähin käymään kirpparilla. En oikeestaan löytäny sieltä sitä, mitä etin, vaan dvd;n ja pussillisen pinkkejä joulupalloja. Joulupalloista tulikin mieleen, että voi vitsi kun haluisin huoneeseeni sellaset led-valot/jouluvalot! ne ois ainakin  söpöt.
Muuta mitä haluisin ois violetit hiukset, pitkät ripset, laihenpi keho, enemmän vaatteita, uusi puhelin, hyvä kamera, pitkät hiukset... voi kumpa saisin edes yhen noista. En kuitenkaan usko että olisin tyytyväinen sittenkään, vaan haluaisin vaan lisää ja lisää---

it's friday

Peppi: Haluun violetit hiukset.
Tänään koulua 8-14, viikon lyhyin päivä 34 viikkotunnin lukujärjestyksessä.
ATK;ta, tehtiin ecdl-ajokorttiin testiä ja sitte kaks tuntia kemiaa, oon dr.keskari
(ei saatu kokeita takais, oon katkera). Lopuks vielä kässän kolmoistunti, sain toisen villasukan valmiiksi :3
Reenit palokassa, ja nyt iskällä mässyttämässä herkkuja.
Oon jotenki vähä ilosempi nyt, kun mulla on yhteen mun isoimmista pulmista ihan hyvä ratkaisu, mutta pelkään iloita siitä koska en halua pettyä, jos ja kun se ei sitten toimikkaan.

you never know who comes for you tomorrow

Ella: Aattelin että voisin tehä tälläsen pieni muotoisen my dayn. Ja siks vaan pieni muotonen koska ei ollu kauheesti mitää kiinnostavaa tekemistä eikä oikee kuviakaan mistäään

Aamulla heräsin vasta puol ysiltä, koska olin viime yönä ollu vähä hajamielinen mun herätyskellon kanssa ja laittanu sen herättään 23:50..... Mun herätys kello ei siis oikeesti soinu vaa mun äiti kävi vaa ramppaamassa mun huoneessa et pitäis kohta ruveta nousemaa. Tällee mukavaks yllätykseks tajusin, että en ollu tehny kemian läksyjä joten niitä sitte rupesin tekemään jonka takia en kerenny syömää aamupalaa -.-.-

KERKESIN KOULUUN. (oon siinä ihan huippu ja vaikka oisinki myöhässä joltakin tunnilta nii ikinä ei pistetä merkintää!!!)  Meillä oli aluks tuplatunti kemiaa, jonka jälkeen oli ruokailu, sitten oppilaskunnanhallituksen kokous ja sen jälkee vielä tuplatunti kässää! Koulu loppu 14.10 ja siitä päästiin sitten kaikki lähtemään viikonlopun viettoon.

tässä vaiheessa tajusin, että tässä mun myday ideassa ei oo mitää järkee

Koulun jälkeen tulin suoraan kotiin, oon vaan lukenu läksyjä, kattonu telkkaria - hengaillu yksin kotona. Huomenna ois luvassa ryhmis ja pianotunti (joihin en oo kumpaankaan harjotellu yhtään mutta kyllä mä selviän). Ryhmätunnin jälkeen lähetään mökille ja siellä sitten varmaan tää tuleva viikonloppu tuleekin vierähtämään!

TÄÄ ON NIIN TOTTTA!!! :D

Otsikko, jota en keksinyt

Ella:  Unelmoin tässä just täydellisestä kropasta. Sellasesta mitä en todennäköisesti tuu koskaan saamaan. Mulla on tavotekuva, jota aion tuijotella 23.6-13 asti, jolloin mun peilikuvan ja sen kyseisen tavoitekuvan pitäis näyttää samalta. (En laita sitä tavoitekuvaa tänne, en uskalla) Laadin itse itselleni sellaset normi ruokaympyrä jutut muistuttelemaan että en joka välissä napsin jotai herrkkuja (seiskojen takia meiän koulun patukkakoneesta häviää varmaa aika tiuhaan tahtiin noi dovet... montakohan oon niitä tälläkin viikolla ostanu). Kummiskin taka-ajatuksena mulla ois oikeesti kyllä kehittää tätä mun surkeempaanki surkeempaa kestävyyskuntoa, et voisin täräyttää sit ens vuoden 1500m juoksuissa ja sitte ois kiva saada vähän lihastaki.
Tänään oli koulua 9-15, jossa oli hissankoe ja musiikinkoe, sen jälkeen nopeesti kotona, tanssiin, pianotunnille, kotiin, koneelle ja seuraavana kattomaan sitä jäätävää kasaa läksyjä pelkästään kemiasta (hyi), siitä sitten nukkumaaan

// Topiakselle tiedoks, että ei, ei oo median ihannevartalo

What if I one day just wake up as a baby, and realize that your hole life was just a dream

Peppi: Oon jotenkin todella väsynyt, ja en oikeastaan jaksaisi tehdä yhtään mitään. Treeni motivaatiokin tuntuu vaan laskevan, vaikka pitäisi mennä just toisin päin tötötötööööön. Koulussakin tekee vain mieli nukkua, ja aamulla ei jaksa hilata persettä ylös penkistä. Lopetan tän tökeron tekstin pätkän jut nyt  tähän.

Aina yrität, mutta et siltikään koskaan onnistu, joten: älä edes yritä

Ella: ...tai sittenkin siltikin yritän. Sain ton salaisen blogin valmiiks, mutta luulen, että en pysty pitämään sitä samaan aikaan kun tätä. Taidan pitää sen vaan ihan omanani, että sitä ei nää kun me, myself and i.
Asiasta kantapäähään. Eilen olin kattomassa Pepin kanssa Twilight Aamunkoi osa 2. Parhautta. Rakastan sitä elokuvaa yli kaiken <3 Ja muitaki Twilighteja, ostan ne sit kotiin kun tulee sellanen setti myyntii missä on ne kaikki :))) Menin sit sen leffan jälkee Pepille yöks.
 Tänää oon ollu vaan kotona, äiti tuli kotiin viikon matkalta Englannista ja toi sieltä kaakaota namnam 8) Ootteko muute maistanu mansikkakaakaota? Parhautta sekin.

tää kuva on otettu viime jouluna

Kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa★

Peppi: Mitä tähän nyt sanois? ei mitään. Jos en vaikka vaihteeks sanois yhtään mitään, pitäisin vaan suuni kiinni ja antaisin maailman mennä omalla painollaan eteenpäin, olisko se niin helppoa? toden näköisesti ei, vaan haluais kokoajan pistää oman huomionsa, muistilapun, väliin. Jos oiskin sivusta seuraaja, jolla ei olis valtaa tehä mitään, vaan katsoa. Miltä se tuntuis? Nähdä suurta vääryttä ja hyväksyä se. Ois varmasti vaikeeta, sitä varmaan pyrkis lopettamaan sen tosi nopeesti vai tottuiskohan sellaseen?
Onkohan sellaset todella hiljaset ihmiset puheliaita kotona? tai jossain omassa kaveripiirissä? Jotka esimerkiks koulussa ei tunnu sanovan sanaakaan, ja hymyilevän tosi harvoin? Joilla on salaisuuksia, joiden elämä on erilaista. Millasia ne ihmiset oikeesti on?

Lopetan tän tekstin tähän, tiiän että moni rullas ohi. I don't care.

Salainen blogi !

Ella: Elikkäs teen itselleni sellasen salaisen blogin! Jos haluatte lukijaks, nii laittakaahan viestiä tonne elllasj@luukku.com tai sanokaa fbs nii lisään :) Selvitän tässä just miten siihen voi lisätä lukijoita.. (Entiiä mitä ideaa siinä uudessa blogissa on, mutta teki mieli tehä sellane.. :D)

Blogis kirjottelu mun osalta vähän jääny, kun ei oo ollu mitään kuvia, eikä kerrottavaakaan. Kauheesti vaan menoja. Tää kolmosjakso on muutenki niin hermoraastava -.- Mut sitte, kun tää jakso on ohi, nii voi ottaa aika rennosti koko loppu vuoden. :)

Kaikki tai ei mitään

Peppi: Viikonloppuna oli siis Cheerleadingin sm-karsintakisat täällä Jyväskylässä. Lauantaina oltiin vaan katsomassa huikeita sennupäiviä, ja illalla hiusten laittoa vanhalla ortopedialla. Sunnuntaina oli meidän vuoro kisata ja 5. sija sieltä sitten napsahti! Ollaan kaikki tosi positiivisesti yllättyneitä, ja ai että se tunne palkintojen jaossa. Ohjelmasta kun muutama juttu epäonnnistui, odotukset ei ollut enää niin kauhean korkealla. Kisapäivä meni muuten aika hyvin, tosin jouduttiin vaihtamaan 20 minuuttia ennen kisaohjelmaa varamies tekemään. Onneksi oli kuitenkin tuttu paikka!
Maanantaista sen verran että käytiin syömässä porukoitten kanssa ja tiistaina oli reenit, ja lähettiin tekemään muutoksia ohjelmaan! Tässä vielä kisaohjelma ja pari kuvaa viikonlopulta.